Marikan ohjelma: Näin teemme Espoosta vihreän!

Kaitalahti - kotilahti

Olen Marika

Asun mieheni Jorman ja tytärtemme, Maijan ja Paulan, kanssa Espoolahden kupeessa Hannusjärvellä. Espoossa olen asunut 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Olen syntynyt Savossa, kävin koulut Etelä-Karjalassa ja Lounais-Hämeessä, opiskelin oikeustiedettä ja viestintää Turussa, josta lähdin töihin Helsinkiin. Muutin Espooseen 1990.  

Juristin ja perheenäidin taidoilla ja tunteella lähden mukaan rakentamaan Espoosta kiertotalouskaupunkia, jossa kaikilla on pääsy tarvitsemiinsa palveluihin ja paikkoihin ja jossa luonto on monimuotoista.

 

Voit tukea vaalikampanjaani täältä.  

Lue lisää siitä, miksi olen mukana kuntavaalissa 2021: 

Kaikki kiinnostava tapahtuu kunnissa

Ajatus ehdokkuudesta kuntavaaleissa alkoi viritä, kun palasimme Espooseen neljän Belgiassa asutun vuoden jälkeen syksyllä 2017. Tajusin, että tulevina vuosina lähes kaikki mielenkiintoinen Suomessa tapahtuu kuntatasolla ja haastaa sopeutumaan muutoksiin. Haluan olla mukana näissä tapahtumissa kotikaupungissani Espoossa.

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, sopeutua hyvin ilmastonmuutoksen riskeihin ja kehittyä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi. Espoo on sitoutunut toimeenpanemaan kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet ovat kovat ja toistaiseksi vauhti on ollut hyvä. Olen ylpeä kotikaupungistani!

Kaikkien eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien kaupunkilaisten on pysyttävä mukana. Ilmastotavoitteiden lisäksi sosiaalinen kestävyys saavutetaan, jos ja kun taloudellisetkin päätökset valmistellaan inhimillisesti ja ekologisesti kestäviksi. Ihmisten ja yritysten tarpeet voidaan ottaa huomioon heikentämättä luonnon monimuotoisuutta tai lajien ja luontotyyppien elinympäristöjä, jotka ovat voimavara kaikille.

Espoon talouden suuri kysymys on, kuinka saada kaupunki työpaikkaomavaraiseksi ja houkuttelevaksi eri kokoisille yrityksille. Uutta Nokiaa ei enää haikailla. Palvelujen turvaamiseksi on löydettävä keinot virittää yritteliäisyyttä ja työllistää aina uudelleen. Yksi keinoista on kiertotalouden ratkaisujen kehittäminen, johon Espoossa on lähdetty viisaasti yhdyskuntarakenteen kautta mm Kiviruukin ja Keran alueiden kehittämiseksi kiertotalouskeskuksiksi. 

Kaupungin jokainen asukas on tärkeä, ja siksi jokaisen asuinalueen tulisi olla arvostettu. Yhteistyössä asukkaiden, heidän ryhmiensä sekä yritysten kanssa palvelut saadaan kohdennettua reilusti. Suomen toiseksi suurin kaupunki kulkee kohti korkealle asetettuja tavoitteita, jotta sen asukkailla on hyvä tulevaisuus. Sen eteen on tehtävä työtä. Yhdessä. 

MarjatoriEspoonlahdessa, Pikkilaivan edessä

Espoonlahti sydämessäni - i mitt hjärta - in my heart

Suur-Espoonlahdesta on tullut kotini. Tunnen sen polut, rantaraitin, puistoja ja metsiä, päiväkoteja, kouluja, urheilupuiston, uimahallin, neuvoloita, terveyskeskuksia, sairaalapalvelut, kirjastot ja viime vuosina tutuksi on tullut myös läheisteni koti, Puistokartanon palvelutalo. Tunnen myös reitit täältä muualle Espooseen ja takaisin. 

Käyn töissä Helsingissä ja minua helpottaa suuresti, että vähäpäästöinen julkinen liikkuminen lisääntyy ja sujuvoituu merkittävästi, kun vuonna 2023 otetaan käyttöön viisi uutta metroasemaa. Uutta metrolinjaa rakennetaan Matinkylästä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Espoonlahden kautta Kivenlahteen. Kolme viidestä uudesta metroasemasta on kilometrin säteellä kotisoitteestani. Metrolla pääsee Vuosaaresta Kivenlahteen, ja jopa lintutorneille Finnoossa.

Jokaisen metroaseman päällä tai vieressä on uusi tai uusittava kauppakeskus ja naapurissa uusia ja uusittuja asuinrakennuksia. Näihin odotetaan yhteensä 60 000 uutta ostovoimaista asukasta. Miten tehdään näin suuresta muutoksesta ihmisen kokoinen ja näköinen? Miten puhalletaan rakennuksiin ja aukioille elämä ja yhteisöllisyys? Tähän tarvitaan kaikki ne toimivat osallistamisen tavat, joita Espoossa on mahdollista käyttää.  Kaupunki panostaa tähän - ja me osallistumme! 

Vihreä politiikka tekee maailmasta vihreämmän

Opiskelin aikanaan lakia päästäkseni vaikuttamaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yli 30 vuoden ajalta minulla on kokemusta Suomessa eri ministeriöissä säädösvalmistelusta, laajasta yhteistyöstä ja päätöksenteosta. Ensimmäisiä työtehtäviäni oli maa-alueiden hankinta luonnonsuojelutarkoituksiin. Sen jälkeen pääsin ympäristöministeriön työryhmään kirjoittamaan lakia ja asetusta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sekä toimeenpanemaan sitä.

Olen työskennellyt Suomen lähettämänä virkamiehenä Brysselissä ensin 1990-luvulla EU:n komission ympäristöpääosastolla ja 2010 -luvulla neuvottelemassa EU:n neuvostossa Suomen edustajana mm. EU:n kiertotalouspaketin linjauksista, jätesäädöspaketista ja vieraslajiasetuksesta. Nyt työskentelen hallitusneuvoksena valtiovarainministeriössä säädösvalmistelussa.

Verkostoituminen on sekä Vihreiden että minun vahvuuteni. Omat verkostoni ovat tuki ja voimanlähde keinojen ja ratkaisujen kehittämisessä, vaikuttamisessa ja asioiden maaliin saattamisessa niin espoolaisena asukkaana kuin asiantuntijanakin. Meidän  on valmisteltava yhdessä käytännössä toimivat ratkaisut, joiden avulla vähennetään reilusti kasvihuonekaasujen päästöjä, lopetetaan luontokato, ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja lisätään taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

Verkostoni vahvistuivat syksyllä 2020, kun minut hyväksyttiin Espoon Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden joukkoon – ja marraskuussa 2020, kun sain paikan Espoon Vihreiden hallituksessa kaudeksi 2021-2022.  Olen myös Espoonlahden vihreiden hallituksessa. Kiitos luottamuksesta - on kivaa tehdä Espoota vihreämmäksi yhdessä!

 

Näistä aiheista puhun ja kirjoitan myös vaalien aikaan (linkit tekstissä) :

 

Espoon Vihreiden kuntavaaliohjelmasta, jonka voit lukea kokonaan täältä

Hyvinvoinnista, jota saadaan kestävästä kaupunkirakenteesta, työpaikoista ja toimivista palvelusta

Kestävyydestä, jota tarvitaan kaikkeen, erityisesti talouteen, johon sitä saadaan lisää edellyttämällä kaupungin hankinnoilta vähähiilisyyttä ja luonnonvarojen säästöä

Luonnon monimuotoisuudesta, joka on arvokas elämän lähde ja ihmisten psyykisen ja fyysisen terveyden perusta.

Siitä, että kaikilla pitää olla pääsy tarvitsemiinsa palveluihin ja paikkoihin - ja miksi se ei aina ole helppoa esimerksiksi kuulovammaiselle

Seuraan Länsimetron jatkeen rakentamista ja sen tuomaa muutosta Suur-Espoonlahdessa.

Kirjoitan kiertotaloudesta täällä ja täällä ja mm Kiviruukin alueelle suunnniteltavasta kiertotalouskeskuksesta 

ja kaavoituksesta, jossa otetaan huomioon rakentamisen kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristövaikutukset

Olen kirjoittanut myös sisäilmaongelmista kodeissa ja koulurakennuksissa

- sekä teatterista, jota rakastan.

Kotipiha