Marika Paavilaisen ja Jari Steniuksen vaaliblogi edelleen ajankohtainen - uusi vaalipäivä on 13.6.2021

Hallituksen kiertotalousohjelma ja kunnat

Kuntavaaliehdokkaat Marika Paavilainen ja Jari Stenius:

Ympäristöministeriö julkisti vuoteen 2035 tähtäävän Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman 13.1.2021. Ohjelma linjaa taloudelle uutta perustaa, jotta tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Vähemmällä pitää pärjätä ja raaka-aineiden riittävyydestä on kyse. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 celciusasteeseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat mahdottomia saavuttaa, jollei puututa suuriin päästölähteisiin.

Ellen MacArthur säätiön selvityksen (2019) mukaan maailman hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 45 % vuoteen 2050 mennessä käyttämällä kiertotalousratkaisuja alumiinin, teräksen, sementin, muovin ja ruoan arvoketjuissa. Tarvittava muutos on laaja ja rakenteellinen. Kiertotalouden innovaatiot ovat kuitenkin jo tuoneet käyttökelpoisia ratkaisuja monilla alueilla ja kunnissa.

Näiden kokemusten perusteella kannatamme ohjelman kuntatasolle ulottuvia ehdotuksia, joihin kuuluvat lainsäädännön tarkistaminen mahdollistavaksi, innovaatioalustojen ja kiertotalousverkostojen tukeminen, julkisten hankintojen kiertotalousaikaan saatteleminen sekä vapaaehtoiset sopimukset luonnonvarojen käytön vähentämisestä. Lue tästä lisää ym.fi/kiertotalousohjelma

Kiertotaloudessa materiaalien ja tuotteiden käyttöikää jatketaan huoltamalla, korjaamalla ja erilaisilla päivityksillä ja käyttötavoilla kuten jakamalla tai lainaamalla. Elinkaarensa loppupäässä materiaalit hyödynnetään jätepolton sijaan raaka-aineena. Kiertotaloutta ovat niin vessapaperirullasta askarrellut kiikarit, kuin jätemuovin hyödyntäminen teollisuuden raaka-aineena - ja kaikki siltä väliltä. Kiertotaloudessa hukka on vihollinen, ja kaikki käytetään hyväksi. Tästä hyötyvät ilmasto, luonto ja ihmiset, minkä vuoksi siihen panostetaan EU:n, jäsenmaiden ja kuntien tasolla.

Joka neljäs suomalainen asuu kunnassa, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Esimerkiksi Espoo etenee vakaasti kohti tavoitettaan muun muassa vähähiilisillä joukkoliikenne- ja energiaratkaisuilla. Sitoumukset pääkaupunkiseudun asuntotuotannon omaan osuuteen saavat Espoossa ratojen seudut näyttämän rakennustyömailta vielä useita vuosia. Olisi hienoa, jos rakentaminen ja kiinteistöala tänä aikana ottaisivat harppauksia kohti kierrätysmateriaalien käyttöä.

Hiilineutraalisuutta tavoitellessaan Espoo on mahdollistanut kaavoituksella esimerkiksi Keran ja Kiviruukin alueiden kehittämistä kiertotaloustoimijoiden ekosysteemeiksi. Ekosysteemit tunnetaan toistensa tekemisistä kiinnostuneiden toimijoiden verkostoina, joissa vuorovaikutus nopeuttaa innovaatioiden syntymistä ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Espoolaiset ekosysteemit kokoavat koulutusta, tutkimusta, materiaalien testausta, ja mahdollisuuksia uudelle yrittämiselle jo toimivien yritysten kumppaneina.

Kiertotalousmarkkinoiden puute on ongelma niin aloitteleville yrityksille kuin teollisuudellekin. Suomi on osoittautunut hyvän kokoiseksi alustaksi kiertotalousratkaisujen kokeiluille ja projekteille, mutta vakaampi tuotanto tarvitsee todennäköisesti laajempia markkinoita. Tämä on koettu mm tekstiilien kierrätyksessä. Tähän ongelman ytimeen uusi ohjelma kohdentaa toimeenpanoa lukuisin keinoin sekä lupaamalla resursseja, johon sisältyy myös taloudellinen tuki. Päätökset näistä tehdään toimeenpanovaiheessa, jota varten valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Valtioneuvoston päätöstä odotellessa kunnissa voidaan lisätä kierroksia siinä, mitä jo tehdään. Taloudellinen tuki erityisesti start -up vaiheessa oleville kiertotalousyrityksille on investointia markkinoiden vahvistamiseen. Kunnat ja kaupungit voivat tarkastella omaa toimintaansa lähilasein ja edellyttää hankittavilta palveluilta ja tuotteilta esim tiettyä kierrätysmateriaalin käyttöosuutta, korjauskestävyyttä tai varaosasaatavuutta kiertotalouden kriteereiden mukaisesti. Tämäkin synnyttää markkinoita. Eikä mikään estä aloittamasta luonnonvarojen käytön vähentämistä koskevan sopimuksen valmistelua oman kunnan osalta esimerkiksi kysymällä kuntalaisilta, mitä tällaisessa sopimuksessa voisi olla.

Kiertotaloudessa etujoukoissa oleminen on talouden vahvistamista, kuntalaisten palvelua ja etenemistä kohti tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030.