Pari sanaa hyvinvointialueista ja tammivaaleista

Heinäkuun alussa SOTE-uudistus liikahti. Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta, joille valitaan vaaleissa 23.1.2022 valtuustot. Valtuustot alkavat pikajärjestäytymisen jälkeen 1.3.2022 tehdä päätöksiä, joilla rakennetaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut saavutettavasti ja yhdenvertaisesti kaikille koko maassa niin, että pääkaupunki vastaa omistaan. Tehtävät siirtyvät kunnista hyvinvointialueelle kokonaisuudessaan 1.1.2023.

Järjestämisvastuulla ovat kaikki palvelut – nekin, joiden järjestämisessä usein kohdataan haasteita kuten ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa, vanhustenhoidossa, nuorten mielenterveyspalveluiden sekä vammaispalvelujen järjestämisessä. Hyvien ratkaisujen rakentaminen alkaa jo vaaleissa.

Aluevaltuutetuista tulee kestävän kestävän aluepolitiikan vetureita ja virittäjiä. He vastaavat siitä, että kestävän kehityksen kaikki kulmakivet – ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen – ovat kohdillaan.

Jokainen hyvinvointialue tulee olemaan merkittävä palveluiden ja tuotteiden hankkija.

Hankinnoilla ohjataan paitsi palveluita myös materiaali- ja rahavirtoja. Hankinnoilla vaikutetaan. Siksikin on tärkeää, että palvelujen ja tuotteiden hankinnat perustuvat hyviin käytäntöihin kuten avoimuus, eettisyys ja yhdenvertaisyys sekä kestäviin ratkaisuihin kuten tuotteiden pitkäikäisyys, korjattavuus, uudelleen käytettävyys, kierrätettävyys ja vähähiilisyys.

Jokainen aluevaltuusto edistää alueensa taloutta ja elinvoimaisuutta yhteistyössä alueen eri toimijoiden, kuten pienempien ja suurempian yritysten Tässä on mahdollisuus tehdä paitsi ihmisten tarpeet huomioivia myös ilmastoviisaita linjauksia ja päätöksiä.

Yhteistyö alkaa ajo vaalityössä - on aika saada ehdokaslistat täyteen välittäviä kanssaihmisiä. Hyvinvointialueista rakennetaan toimivia kaikille asukkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. 

puheenvuoroni Vihreiden puoluekokouksessa 12.9.2021